Biokierto­talous

Kiertotalous on avain ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen.

Miten korvata fossiilisia raaka-aineita? Mitä on biokiertotalous ja miten kestävästi eteenpäin?

Mahdollisuudet ovat uusia ja osin tuntemattomiakin!

Tarvitsemme innovatiivisuutta, yhteistyötä ja uutta osaamista yli toimialojen – käytäntöön vietyä tutkimustietoa ja luonnonvarojemme viisasta käyttöä.

Johanna Kohl, ohjelmajohtaja
Biokiertotalous

Luonnonvarakeskuksen Biokiertotalous-tutkimusohjelmassa tuotetaan ratkaisuja uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvan biotalouden kehittämiseen: ruuan, energian, materiaalien ja palveluiden tuottamiseen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.

Tarkastelussa ovat:

Biomassojen kestävä käyttö on biokiertotalouden keskiössä. Biomassat voivat olla peräisin metsästä, pellolta ja vesistöistä tai esimerkiksi teollisuuden sivuvirroista.

Biomassat sivuvirtoineen hyödynnetään kokonaisvaltaisesti tavoitellen korkeaa jalostusastetta. Niitä myös kierrätetään tai prosessoidaan siten, ettei jatkokäyttömahdollisuuksia menetetä eikä uusia hyödyntämättä jääviä jätevirtoja synny.

Ratkaisujen kokonaisvaikutusten arvioimiseen tarvitaan erilaisia menetelmiä, kuten elinkaariarviointia. Esimerkiksi tietyn tuotteen vaikutuksia tarkastellessa täytyy huomioida tuotteen koko elinkaari raaka-aineiden hankinnasta lähtien.

Biopohjaisilla vaihtoehdoilla korvataan fossiilisia raaka-aineita materiaalien, kemikaalien, lannoitevalmisteiden ja polttoaineiden valmistuksessa. Uusissa arvoketjuissa syntyy myös uudenlaisia käyttömuotoja, ja jonkun turhaksi jäävä tähde on toisen kallisarvoinen raaka-aine.

Tiesitkö, että sahanpurusta saadaan raaka-aineita kalanrehun valmistukseen?

Tai että lantaa hyödynnetään autojen biokaasuna?

Lanta on myös arvokas ravinteiden lähde. Ravinteiden tehokkaalla kierrätyksellä vaikutetaan maaperän hyvinvointiin ja vähennetään haitallisia ympäristövaikutuksia.

Raaka-aineiden täysimääräisen hyödyntämisen lisäksi kiinnitetään huomiota niiden pitkäikäisyyteen, josta oiva esimerkki on puu- ja korjausrakentaminen.

Korvaavia ratkaisuja tarvitaan energiaturpeen tuotannon vähentyessä, mikä vaikuttaa kasvu- ja kuiviketurpeen tuotantoon. Lupaavia vaihtoehtoja ovat esimerkiksi rahkasammal, ruokohelpi ja puukuidut puutarhakasvien sekä metsäpuiden taimien kasvatukseen.

Uusia innovaatiota syntyy jatkossa entistä enemmän. Esimerkiksi osmankäämistä, nokkosesta ja hampusta saadaan tekstiilejä, komposiitteja tai rakennuseristeitä. Puun uudet sovellukset tarjoavat mm. hemiselluloosaa elintarvikkeiden sakeuttajaksi ja ligniiniä elektroniikkaan aktiivihiileksi.

Luonto mahdollistaa myös erilaisia antimikrobisia ratkaisuja homeiden, bakteerien ja virusten torjuntaan. Esimerkiksi sienistä voidaan erottaa yhdisteitä, jotka vaikuttavat viruksiin tuhoamalla niiden kyvyn infektoida – turvallisten ja kestävästi tuotettujen ratkaisujen kysyntä vain kasvaa globaaleilla markkinoilla.

Kiertotalous on tulevaisuutemme ala, joka tuo uusia yhteistyön, työpaikkojen ja liiketoiminnan mahdollisuuksia. Kestävässä siirtymässä biokiertotalouteen tarvitaan myös yhteiskunnan tukea, politiikkatoimien johdonmukaisuutta ja erilaisten vaikutusten ennakointia: mitä ovat valintojen yhteisvaikutukset maapallollamme.

Muutos lähtee meistä itsestä: jokainen voi tehdä aktiivisia kiertotalousvalintoja.