Sopeutumis- ja
palautumis­kykyinen
biotalous

Luonnon hyvinvointi on edellytys sille, että pellot, metsät ja vesistöt tuottavat meille ja tuleville sukupolville ruokaa, raaka-aineita, terveyttä ja hyvinvointia sekä pitävät talouden rattaat pyörimässä. Hyödynnämme luonnonvaroja kuitenkin enemmän kuin maapallon kantokyvyn rajoissa on kestävää.

Luonnon ja myös meidän  hyvinvointimme vähenee toimintamme seurauksena

Ilmastonmuutos, luontokato, kaupungistuminen, luonnonvaroja hukkaava kulutus, ympäristön pilaantuminen, tuotantomenetelmien yksipuolisuus sekä vieraslajit ovat esimerkkejä aikamme haasteista.

Luken tutkimusohjelma Sopeutumis- ja palautumiskykyinen biotalous tutkii, miten uudet ratkaisut viisaasta luonnonvarojen käytöstä voidaan sovittaa kestävästi käytäntöön.

Tärkeä osa tutkimustamme on ennakoida tulevia muutoksia ja löytää keinoja hallita riskejä. Jo käynnissä olevia muutoksia ei välttämättä pystytä pysäyttämään. Tällöin etsimme keinoja hillitä ja sopeutua niihin.

Kehityskulkua ei saada muuttumaan pelkästään lakien avulla. Etsimme tapoja lisätä eri toimijoiden mahdollisuuksia, halua ja keinoja edistää kestävyyttä.

Lajien ja elinympäristöjen väheneminen sekä lajien geneettinen kapeutuminen ovat kriittisimpiä haasteitamme. Tutkimusohjelmassa edistämme monimuotoisuutta lisääviä toimenpiteitä osana luonnonvarojen kestävää käyttöä.

Meri Kallasvuo, ohjelmajohtaja
Sopeutumis- ja palautumiskykyinen biotalous

Tuhohyönteiset ja -sienet sekä sään ääri-ilmiöt aiheuttavat merkittäviä vahinkoja. Ilmastonmuutos paitsi lisää niiden aiheuttamia riskejä, niin tuo myös tukun uusia.

Myös kansainvälisen kaupan kautta leviävät vieraslajit muodostavat erittäin vakavan uhan Suomen luonnolle ja luonnonvaroille.

Selvitämme tuhonaiheuttajien levinneisyyttä, tuhojen laajuutta ja sitä, miten tuhonaiheuttajia voidaan torjua ja hävittää turvallisesti. Alkutuotannosta on tärkeää tehdä tuholaiskestävämpää ja siten turvata ruoantuotanto ilman, että kavennetaan monimuotoisuutta.

COVID-19-pandemia on korostanut luonnon virkistysarvojen merkitystä. Kansallispuistojen kävijämäärät ovat moninkertaistuneet ja lähiluonnossa virkistäydytään yhä enemmän.

Suomalainen luonto tarjoaa hyvät puitteet myös luontopohjaiselle liiketoiminnalle, kuten luontomatkailulle ja kuntouttavalle toiminnalle.

Tutkimme virkistyskäytön laajuutta, käyttäjäkuntaa, luonnosta saatavia kulttuurisia ja terveydellisiä hyötyjä sekä niiden taloudellisia arvoja. Tuloksia hyödynnetään virkistykseen soveltuvien alueiden kehittämisessä. Tavoitteena on saada hyvinvointia enemmän ja tasapuolisemmin.

Kaikilla ei kuitenkaan ole yhtäläistä pääsyä luontoon. Tällöin virtuaaliluonto voi tuoda luonnon hyödyt saataville.

Tuotamme tietoa ja pyrimme laajentamaan ymmärrystä virtuaaliluonnon vaikutuksista ja sen liiketoimintamahdollisuuksista.

Luontoon ja sen tuottamien palvelujen, kuten metsien, peltojen, riistan ja kalavarojen käyttöön, hoitoon sekä virkistysmahdollisuuksiin, maisema-arvoihin ja suojeluun liittyy ristiriitaisia toiveita sekä useita kestävyyteen liittyviä tavoitteita.

Teemme työtä, jotta erilaisia tavoitteita ja luonnonvarojen käyttömuotoja voidaan yhteensovittaa parhaimmalla mahdollisella tavalla.

Tutkimme erilaisten ohjauskeinojen vaikutuksia, niiden hyötyjä ja haittoja ja sitä, miten haittoja voidaan vähentää oikeudenmukaisesti. Kehitämme ratkaisuja, jotka kannustavat muuttamaan toimintaa myös omaehtoisesti.

Tuotamme tietoa siitä, miten ihmiset arvottavat luonnon tuottamia aineellisia ja aineettomia palveluita. Tunnistamalla arvot voimme ennakoida mahdollisia ristiriitatilanteita.

Kestävyystutkijat puhuvat kestävyysmurroksesta – kokonaisvaltaisesta, kaikkia elämänalueita koskettavasta, reilusta muutoksesta. Se tarvitaan, jotta sekä ihminen että luonto voivat hyvin.

On tärkeää, että yhden ongelman ratkaisu ei aiheuta uutta ongelmaa jossain muualla. Ratkaisujen pitää olla toteuttamiskelpoisia, alueellisesti oikeudenmukaisia ja kuhunkin tilanteeseen sopivaksi räätälöityjä.

Tutkimme erilaisten ratkaisujen yhteisvaikutuksia niin ihmisten ja luonnon hyvinvointiin kuin talouteen. Näin voidaan ymmärtää kokonaisuuksia ja löytää keinoja, joilla parhaimmillaan ratkotaan useita ongelmia niin paikallisesti kuin globaalisti.

Miltä maailma näyttäisi, jos luonnonvaroja käytettäisiin kestävästi? Tavoitteenamme on yhteensovittaa erilaiset tarpeet, jotta luonto voisi hyvin, elintarvikkeiden ja energian saanti olisi turvattu ja alueet sekä yhteisöt säilyttäisivät toimintakykynsä muuttuvassa maailmassa.